Runokortti

LÄHDÖN KYNNYKSELLÄ

 

jokaisessa hetkessä

surumielistä haikeutta

ja

viimeinen kosketus

 

jättää ikävän

 

 



Muistoja

 

 

Päivän harmaus saa sydämeni
huokaamaan

tahtomattaan

muistot tulvivat mieleeni

niistä pienistä hetkistä
jolloin jaksoit  vielä

hymyillä

kertoa mukavia
tarinoita

muistin hämärästi
joitakin tapahtumia

kerroit kaiken
niin elävästi kuin
ne olisivat

tapahtuneet
juuri äsken

päivän hämärtyessä
iltaan nousee kyynel
silmäkulmaan

minun on ikävä niitä
hetkiä kanssasi
rakas isä

ja hiljaa pyyhin
kyyneleet

Sydämen sanoja

Ikävän kahleissa

Jos joku sattumalta

kysyy mihin katosi

kaipuun kukka

kerro kuiskaten

hiljaa varoen

hän on takana

huokausten

keskellä surun

myös kyynelten

kadottaessaan

kaiken