1.9.2008

Matkalla ei minnekään


Matkalla jonnekin
ei minnekään
askeleet kaikuvat
ontosti edessäni

varjot kujalla ja
kiiluva katse
nurkalta

havahduttaa
hetkeksi

vain kujan kolli
siellä mauruaa
luulee saavansa
jotain

ja matka jatkuu
olematonta
etsiessä

eikä loppua
näy missään

1 kommentti:

Sipe kirjoitti...

Elämämme polun varteen,
kaikenlaisiin tilanteisiin,
on kuin siroteltuna
pieniä, ihania lahjoja,
onnen ja ilon hetkinä helpottamaan
jokapäiväistä taivallustamme.
Mutta ne pitää huomata,
jotta niistä voisi iloita.

Siis joskus vain on hetki aikaa pysähtyä <3

Blogiarkisto